Tässä kirjoituksessa haluan unohtaa täysin päihdyttävän hampun olemassaolon ja sen ympärillä pyörivän alakulttuurin. Sen sijaan haluankin kertoa teille hampusta, joka on mahdollistanut merenkäynnin 10 000 vuotta sitten, vaatettanut sotilaat lukuisissa sodissa vuosituhansien aikana, mahdollistanut kirjoitettavan tiedon säilymisen ja paperirahan synnyn sekä ravinnut ja lääkinnyt ihmisiä joka puolilla maailmaa tuhansia vuosia - myös Suomessa.
Hamppu on erityisen vahva kuitukasvi, vahvempi kuin pellava tai puuvilla. Siitä onkin käytetty moniin eri kestävyyttä vaativiin tarkoituksiin.
Hampusta valmistetaan purjeveneiden purjeita ja köysiä sekä kalastusverkkoja. Siitä saadaan ohutta mutta kestävää paperia eri käyttötarkoituksiin, kuten teepusseihin, tupakkapaperiksi, rahapaperiksi ja Raamatun sekä muiden kirjojen sivuihin. Sitä käytetään autojen ja rakennusten rakennus- ja eristysmateriaalina sekä siitä valmistetaan erityisen kestävää kangasta. Myös maaliteollisuus on hyödyntänyt hamppua.
Hamppu on myös erittäin ravintorikas öljykasvi. On saatu viitteitä siitä, että hamppua olisi käytetty ravinnoksi jo esi-historialliseen aikaan. Todistetusti hampun siemeniä ja hamppuöljyä on käytetty ravinnoksi ja lääkinnällisiin tarkoituksiin Kiinassa ainakin 3000 vuoden ajan. Suomessakin hamppu epäillään olleen ravintoa yhtä kauan kuin täällä on ollut asutusta.
Perinteisen kuitu- ja öljyhampun THC-pitoisuus (tetrahydrokannabinoidi) on lähes nolla, joten niillä ei ole lainkaan päihdyttävää vaikutusta. Päihdekäyttöön viljellyt hamppulajikkeet sen sijaan ovat usein pitkän jalostustyön tuloksia ja niiden THC-pitoisuudet voivat olla jopa yli 20 % kuivapainosta.
Hampun siemen sisältää noin 35 % öljyä, josta yli 80 % on monityydyttymättömiä kasvirasvoja (PUFA = polyunsaturated fat acids). Mikään käytetyistä öljykasveista ei sisällä yhtä paljon PUFA-rasvahappoja. Suomessa suosittu rypsiöljy sisältää monityydyttymättömiä kasvirasvoja reilu 30 %. Hampun sisältämien rasvahappojen omega-6/omega-3 – suhde on myös terveyden kannalta ihanteellinen, 2,5-2,7. Hamppuöljyn rasvahappokoostumus on hyvin paljon sama kuin kotoisella flunssalääkemarjallamme mustaherukalla.
Hampun proteiini sisältää kaikki ihmisille välttämättömät aminohapot. Hampun siemenessä tätä proteiinia on myös erityisen runsaasti, yli 20 % kuivapainosta.Vertailun vuoksi: tunnetut kasviproteiinilähteet, härkäpapu, linssi ja soija, sisältävät proteiinia 20-40 %. Mutta hamppu ei sisällä palkokasveissa olevia proteiini-inhibiittoreita, jotka estävät tai hidastavat proteiinien imeytymistä kehossa. Elimistö kykenee siis hyödyntämään hamppuproteiinin paremmin kuin palkokasvien proteiinin.
Hampussa on myös runsaasti, lähes 30 %, ravintokuitua, josta reilu 5 % liukenevaa ja loput liukenematonta muotoa. Siinä on myös paljon E- ja B1-vitamiineja sekä fosforia, kaliumia, magnesiumia, rautaa ja sinkkia. Hamppu sisältää myös kalsiumia.
Hampun ravitsemukselliset ominaisuudet ovat ainutlaatuiset – vastaavaa ravintokasvia on vaikea löytää. Todellista superfoodia siis!
Hampun viljely on myös hyväksi ympäristölle. Se kasvaa lähes minkälaisessa maassa hyvänsä eikä se tarvitse juurikaan ylimääräisiä lannotteita tai torjunta-aineita. Hampun avulla on myös mahdollisesti mahdollista puhdistaa maata raskasmetalleista ja radioaktiivisuudesta.
Hampun kieltolaki tuli voimaan USA:ssa 1930-luvulla ja Suomessa muutama kymmenen vuotta myöhemmin. Hampun kieltolaki mahdollisti ylikansallisten öljy-yhtiöiden, tekokuitutuottajien sekä elintarvike-, kemian- ja metsäteollisuuden kehittää ja luoda maailmaan uusia tuotteita ja raaka-aineita, mitkä korvasivat perinteisen ja ympäristöystävällisen kuitu- ja öljykasvin. Vaikka kieltolakia on perusteltu estämään päihdekäyttö, on lain todellisista motiiveista myös eriäviä mielipiteitä. Huumaavat hamppulajikkeet sekä öljy- ja kuituhamppu näyttävät ulkoisesti samalta, joten hampun viljely (oli käyttötarkoitus mikä hyvänsä) on varmasti kieltolain jälkeen aiheuttanut suurta ihmetystä ja ennakkoluuloja.
Onneksi hamppu elintarvikekäytössä on viimeisen kymmenen vuoden aikana pikkuhiljaa saavuttanut uudestaan tutkijoiden, viljelijöiden ja myös kuluttajien kiinnostuksen. Hampun siemeniä ja öljyä löytyy Suomessakin jo ainakin eko- ja terveyskaupoista. Hamppuraaka-aineita on mahdollista tilata netistä useista eri kotimaisista lähteistä. Suomessakin on jo muutamia tiloja, jotka viljelevät pääasiassa öljyhamppua.
 |
| Kuva: Good Supply – Health Foods |
Ulkomailta löytyy monipuolisemmin hampusta valmistettuja elintarvikkeita: levitteitä, keksejä, kakkuja, pastaa, "tofua" jne. Suomessa tarjonta rajoittuu vielä siemeniin, öljyyn, proteiinijauhoon, rouheisiin ja juomaan.
Hamppureseptejä on myös vaikeaa löytää. Tässä onkin aivan uusi maailma kekseliäälle ja kokeilunhaluiselle kotikokille.
Hamppu on täysin gluteeniton vilja eikä ole yleisesti tiedossa, että se aiheuttaisi allergiaa – ainakaan poikkeuksellisen paljon. Päinvastoin: hamppuöljyn on todettu auttavan atoopisia iho-oireissaan niin ulkoisesti kuin sisäisestikin nautittuna. Hampun avulla on myös mahdollista valmistaa ruokaa ja leivonnaisia ilman kananmunaa, sillä sen sisältämä proteiini käyttäytyy kananmunan tavoin. Kuumennettaessa proteiini denaturoituu ja muodostaa kestävän rakenteen.
Suuret kiitokset Simon ja Good Supply, joka on ollut tukemassa hamppukokeilujani.
Voit käydä tykkäämässä Good Hamppu –sivustosta myös facebookissa.
Laitanpa heti jakoon muutaman hamppureseptin:
Hamppu-mustikka-banaanismoothie
Taateli-hamppukeksit
Hamppu-pinaattiletut
Lähteet:
Callaway JC. 2004. Hempseed as a nutritional resource: An overview. Euphytica 140: 65-72.
Callaway JC, Järvinen T, Laitinen M-L, Lunnas K. 2004. Hamppu kotimainen vaihtoehto soijalle. Kehittyvä elintarvike 3/2004. Saatavissa: http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/14-hamppu-kotimainen-vaihtoehto-soijalle.
Callaway JC. ja Pate DW. 2009. Hempseed Oil. Teoksesta: Moreau R.A. ja Kamal-Eldin A. (toim.). Gourmet and Health-promoting Specialty Oils. American Oil Chemist Society Press. Urbana II. s. 185-213.
Ihalainen JK. 1993. Hamppu Suomessa : katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa. Palladium-kirjat.
Kaukonen T-I. 1946. Pellavan ja hampun viljely ja muokkaus Suomessa. Kansantieteellinen tutkimus. Kirjapaino-osakeyhtiö Sana. Helsinki.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti